Järvenpään Vesi

Järvenpään Veden tiedotuslehti

2017

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Terveellinen vesi on elämisen perusedellytys. Silti suomalaisten kulutusmenoista vesihuollon osuus on vain prosentin luokkaa. Palvelua voi hyvällä syyllä sanoa täydelliseksi ja edulliseksi.

Suhteutettuna asukasmäärään Suomen uusiutuvat vesivarat ovat kolmanneksi suurimmat maailmassa. Kuuluisassa tuhansien järvien maassa sataa niin paljon, että tästä uusiutuvasta vesimäärästä käytetään vesihuoltoon vain 0,4 prosenttia. Lopulta kaikki Suomen uusiutuvat vesivarat päätyvät meriin – suurin osa Itämereen. Myös vesihuollon ”lainaama” osuus palautetaan puhdistettuna takaisin veden ikuiseen kiertokulkuun. Tälle pohjalle on pystytty rakentamaan vesihuoltojärjestelmä, joka on ehdotonta huippua myös kansainvälisesti.

– Järvenpää käyttää Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimittamaa vettä, joka on osaksi pohjavettä, osaksi tekopohjavettä. Vedenkäsittelylaitoksilla vedenkäsittelyprosessi on kevyt, kemikaaleja ei vedenpuhdistamisessa eikä desinfioinnissa käytetä, toteaa toimitusjohtaja Ari Kaunisto Järvenpään Vedestä.

Suomessa talousveden laatu on korkea, jopa niin hyvä, että ne usein peittoavat makutesteissä kaupan hyllyiltä saatavat kalliit pullovedet. Kuitenkin raikkaan hanaveden litrahinta on Suomessa vain noin 0,6 senttiä, kun mukaan lasketaan myös jätevesikustannukset. Kannattaa siis napata vettä pulloon, kun lähtee esimerkiksi kuntosalille.

– Tämä on totta ja melko harvinaista maailmassa. Nyrkkisäännön mukaan tämä on mahdollista vain Alppien pohjoispuolella, sanoo Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n apulaisjohtaja Mika Rontu.

Miten hinta muodostuu?

Vesihuollon kustannusrakenne on moneen muuhun liiketoimintaan verrattuna erikoinen, koska kyse on toiminnasta, jossa varsinainen tuote on halpa. Silti asiakas saattaa laskua maksaessaan pohtia, mistä vesimaksu koostuu.

– Vesilaitostoiminta on investointi- ja pääomavaltaista. Suurin osa kustannuksista syntyy siitä, mitä asiakkaat eivät näe. Järvenpään Vedellä on maan alla kaikkiaan noin 208 kilometriä vesijohtoja, 190 kilometriä jätevesiviemäreitä ja 172 kilometriä hulevesiviemäreitä. Näiden lisäksi erilaisia pumppaamoita on yli 50 kpl. Malliesimerkkinä on myös vesitorni, jota on muutamana viime vuotena tarkastettu ja huoltokunnostettu.

– Kaikkia näitä tarvitaan, niitä täytyy saneerata ja pitää kunnossa sekä rakentaa uusia verkostoja kaupungin kasvaessa. Kallista on myös jätevesien puhdistaminen jatkuvasti tiukentuvien ympäristömääräysten mukaisesti. Omia puhdistamoita meillä ei ole, on kustannustehokkainta toimittaa jätevedet Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon yhteistoiminnassa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa. On myös muistettava, että maan alla piilossa oleva verkosto on valtava pääoma, joka tavallaan on kuntalaisten ”omaisuutta”, koska se on heidän palvelemiseensa rakennettu infrastruktuuri, Ari Kaunisto kertoo.

Vesihuoltomme on ehdotonta huippua myös kansainvälisesti.

– Toimialalle on todella leimallista, että vesilaitosten kustannuksista on syntynyt keskimäärin lähes 80–90 prosenttia jo ennen kuin pisaraakaan vettä on kulutettu. Toiminta rakentuu monesta palasesta, joiden vaikutus veden hintaan on huomattavasti suurempi kuin itse tuotteen tai jätevesien puhdistamisen. Tältä pohjalta voidaan rakentaa myös veden hinta, Mika Rontu vahvistaa.

Kustannusvastaavuus

Vesilaitosten toiminta on luvanvaraista ja lailla säädeltyä. Lain mukaan maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit uusiin verkostoihin sekä vanhojen saneerauksiin. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Koska Järvenpään Vesi on kunnallinen liikelaitos, se tarkoittaa, että kunnalle voidaan tulouttaa vain kohtuulliseksi katsottu summa. Järvenpään tapauksessa tämän osuus on veden hinnasta 16 prosenttia.

Ylivoimaisesti suurimman kuluerän muodostavat investoinnit. Niiden osuus hinnanmuodostuksessa on peräti 45 prosenttia. Investoinnit koostuvat uuden verkoston rakentamisesta sekä vanhan saneeraamisesta. Verkoston laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta, joten saneerausvelkaa ei saa siirtää tuleville sukupolville.

Kustannustehokasta

Mika Rontu korostaa, että, Suomen vesilaitosten toimintaa voidaan pitää kustannustehokkaana. Vesilitra maksaa alle 0,6 senttiä litra ”kotiin kannettuna” ja jätevedet pois vietynä. Koko tästä palvelusta jokainen henkilö maksa noin 93 senttiä vuorokaudessa laskettuna keskimääräisen vuorokausikulutuksen mukaan, joka on 129 litraa.

– Jos tätä vertaa esimerkiksi kotitalouksien keskimääräisiin vuosikulutusmenoihin, vesihuollon osuus on alle prosentin, kun esimerkiksi puhelin- ja verkkokulut ovat yli kaksi prosenttia, Mika Rontu kertoo.

Ei vain vettä

Vesihuolto on 24/7-palvelu, jossa elintärkeän puhtaan veden osuus on vähäinen. Toiminta koostuu monesta eri palasesta:

  • Raakaveden hankinta ja käsittely
  • Veden jakelu
  • Jäteveden viemäröinti ja puhdistus sekä siihen liittyvä lietteenkäsittely
  • Infrastruktuurin ylläpito
  • Verkostojen rakentaminen
  • Henkilöstö ja hallinto
  • Toiminnan kehittäminen


FAKTAA:

Järvenpään veden hinnan muodostuminen

hinnan muodostuminen

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa