Jätevedenpuhdistus on ISO ekoteko

Ilman jätevedenpuhdistamoiden tehokasta toimintaa käyttämämme vesi ja viemärijätteet päätyisivät pilaamaan vesistöjä ja sairastuttamaan ihmisiä.

Sinne se sujahti viemäriputkeen pois näkyvistä. Tiskaus, käsien pesu, suihku, pyykkäys ja wc:n huuhtelu muuttavat puhtaan talousveden hetkessä jätevedeksi. Jätevedenpuhdistus edustaa todellista kiertotaloutta: luonnosta otettu ja eri tarkoituksiin käytetty vesi puhdistetaan mahdollisimman hyvin ja palautetaan takaisin luontoon.

Taajamissa jätevedet kootaan vesihuoltolaitoksen viemäreihin ja johdetaan käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamoille. Suomessa on noin 350 vähintään sadan henkilön jätevesiä käsittelevää ympäristöluvanvaraista jätevedenpuhdistamoa.

– Ne ovat tärkeitä ympäristötoimijoita, jotka toimivat puskureina yhdyskunnan ja vesistön välissä suojelemassa vesistöä yhdyskunnan ravinnepäästöiltä. Jätevesien puhdistus lähti aikoinaan hygieniasyistä, koska haluttiin suojella talousveden raakavesilähteitä ja ihmisiä. Puhdistuksella turvataan myös vesistöjen virkistyskäyttö, kertoo Vesilaitosyhdistyksen vesiasiain päällikkö Paula Lindell.

Paula Lindell painottaa, että viemäri ei ole musta aukko, jonne voi työntää mitä vaan ympäristön kustannuksella.

Puhdistuksessa usein kolme vaihetta

Jätevedet käsitellään kaikkialla Suomessa pääpiirteittäin samalla tavalla. Puhdistukseen kuuluu tyypillisesti kolme vaihetta: mekaaninen, kemiallinen ja biologinen käsittely.

Mekaanisessa puhdistuksessa jätevesi virtaa metalliritilöiden läpi, jolloin suuremmat sen mukana tulevat ylipäätänsä jäteveden sekaan kuulumattomat esineet, kuten roskat, saadaan siitä erotettua.

Kemiallinen puhdistus poistaa jätevedessä runsaasti olevaa fosforia, joka on peräisin ihmisten syömästä ruoasta ja esimerkiksi pesuaineista. Siinä jäteveteen lisätään rautasuolaa, esimerkiksi ferrosulfaattia, joka saostaa vedessä olevan fosforin ja sitoo sen saostusaltaan pohjalle osaksi prosessissa syntyvää lietettä.

Osalla puhdistamoja on biologinen typen poisto. Siinä käsittely hyödyntää jätevedessä olevia bakteereja. Kun veteen johdetaan ilmaa pieninä kuplina, bakteerit alkavat kasvaa ja lisääntyä. Kasvaessaan ne kuluttavat jäteveden eloperäistä ainetta ja samalla vapauttavat typpeä ilmaan typpikaasuna.

Lopuksi puhdistettu jätevesi selkeytetään ja joillain laitoksilla vielä desinfioidaan ultraviolettisäteilyllä, joka poistaa siitä loput mikrobit. Jätevesi viipyy puhdistamolla noin vuorokauden, jonka jälkeen se puhdistettuna pumpataan putkea pitkin vesistöön, esimerkiksi jokeen, järveen tai mereen.

Liete muuntuu biokaasuksi ja mullaksi

Puhdistamolla syntyvä liete useimmiten mädätetään, ja siitä saadaan ympäristöystävällistä biokaasua energiantuotantoon tai polttoainetta ajoneuvoihin.

Mädätetty liete kompostoidaan ja jatkojalostetaan maanparannusaineiksi, joita käytetään viherrakentamisessa tai maataloudessa. Lietteessä oleva eloperäinen aine ja sen sisältämä fosfori ja typpi pääsevät uudelleen kiertoon.

Puhdistustulokset huippuluokkaa

Suomessa puhdistetaan jätevedet tehokkaasti. Fosforista poistetaan puhdistamoilla kokonaisuudessaan 96 prosenttia, kun EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää yksittäiselle puhdistamolle 80 prosentin poistotehoa. Typen poistaminen jätevesistä vaatii enemmän resursseja kuin fosforin tai orgaanisen aineen poisto. Jätevedenpuhdistamoille tulevasta typestä poistuu keskimäärin vajaa kaksi kolmasosaa. Puhdistusprosessi poistaa varsin hyvin myös bakteereja ja muita mahdollisia taudinaiheuttajia.

Yhdyskuntajätevesien puhdistuksesta säädetään ympäristölaissa ja asetuksissa.

– Viranomaisten myöntämässä ympäristöluvassa jokaiselle puhdistamolle on määritelty minimipuhdistustaso, velvoitetarkkailu ja raportointivelvollisuus. Suomessa puhdistustaso on nykyisin kovalla tasolla, ja laitokset tekevät usein ympäristölupaansa parempaa tulosta, Lindell selvittää.

Lupaehtojen noudattamista valvoo ELY-keskuksen jokaiselle puhdistamolle nimeämä valvoja, joka tekee säännöllisiä valvontakäyntejä puhdistamolle. Ympäristöluvan haltija puolestaan tarkkailee puhdistamon toimintaa ja vesistövaikutuksia hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti.

Prosessin eri vaiheista otetaan viranomaisille laboratorionäytteitä isoimmilla laitoksilla jopa muutaman kerran viikossa.

EU luonnostelee parhaillaan uutta jätevesidirektiiviä, joka tuo mahdollisesti puhdistamoille lisävelvoitteita haitta-aineiden poistamiseen. Vaikka uusia velvoitteita tulisi, haitta-aineita on Lindellin mukaan hyvä vähentää päästölähteellä mahdollisimman paljon.

– Kun niitä päätyy puhdistamolle mahdollisimman vähän, puhdistusprosessi kuluttaa vähemmän energiaa niiden poistossa. Hyvä periaate on pysäyttää aineen matka ympäristöön ennen kuin se edes alkaa ja siten pienentää ympäristöjalanjälkeä.

Osa haitta-aineista jää veteen

Jätevesi sisältää myös haitta-aineita, kuten lääke- ja puhdistusaineita, kosmetiikan kemikaaleja, mikromuoveja, liuotteita ja metalleja. Niiden ominaisuuksista riippuu, paljonko niistä poistuu puhdistuksen aikana.

– Puhdistusprosessit on suunniteltu poistamaan pääasiassa ravinteita ja orgaanisia aineita. Esimerkiksi biologisesti hajoavista lääkeaineista osa hajoaa biologisessa puhdistusprosessissa, osa haihtuu ilmaan, osa sitoutuu orgaaniseen aineeseen ja osa menee vesistöön prosessin läpi., Lindell valottaa.

Jotkut aineet eivät poistu puhdistusprosessissa tai vain heikosti. Silloin aine jää puhdistettuun veteen ja päätyy vesistöön. Tällaisia aineita on esimerkiksi kipugeeleissä käytetty lääkeaine diklofenaakki.

Entä mikromuovi?

Helsingin Viikinmäen puhdistamolla tehdyissä tutkimuksissa on mitattu mikromuovien määriä puhdistamattomassa jätevedessä ja eri puhdistusvaiheissa. Vain prosentti puhdistamattomassa jätevedessä olevasta mikromuovista kulkeutuu vesistöön. Loput 99 prosenttia mikromuoveista päätyy jätevesilietteeseen, josta ne kulkeutuvat maaperään ja ravintoketjuun . Siksi on tärkeää, ettei mikromuoveja joudu viemäriin.

Viemäri ei ole musta aukko

Lindell painottaa, ettei viemäri ole musta aukko, jonne voi työntää mitä vaan ympäristön kustannuksella. Lisäksi mitä enemmän jätevettä joudutaan puhdistamaan, sitä enemmän se aiheuttaa paineita laitoksille nostaa jätevesimaksuja.

– Puhdistamoiden tärkeää ympäristötyötä ei ehkä aina osata arvostaa. Asia voisi olla toisin, jos niitä ei olisi.

Lähteet: vesi.fi, vvy.fi

Kuvituskuvat ovat Kuopion Lehtoniemen ja Tampereen Viinikan jätevedenpuhdistamoiden puhdistusaltailta.