Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
50–70 prosenttia ihmisestä on vettä
50–70 prosenttia ihmisestä on vettä

50–70 prosenttia ihmisestä on vettä

Vesi on ihmiselle välttämätön ravintoaine, jota ilman voi elää vain muutaman päivän. Paras janojuoma on hanasta laskettu puhdas ja raikas vesi.

Normaalipainoisen työikäisen naisen kehosta 50 prosenttia on vettä, vastaavan miehen 70 prosenttia. Vettä on kaikissa soluissa ja solujen ulkopuolella, kuten veressä ja kudosnesteessä.

– Vesi on ravintoaine aivan kuten vitamiinit, kivennäisaineet, hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Se on oleellisen tärkeä, koska sitä tarvitaan päivittäin, sanoo yliopisto-opettaja Eeva Voutilainen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittaa, että aikuisen tulisi saada kahdesta kolmeen litraa nestettä päivässä niin, että noin puolet juodaan, puolet saadaan ruoan mukana. Neste sisältää päivän mittaan nautitut juomat, kuten kahvin, veden ja muut ruokajuomat. Ruoan mukana saamme vettä esimerkiksi kasviksista, joissa on vettä noin 90 prosenttia. Vettä syntyy myös aineenvaihdunnassa, kun ravintoaineita hajoaa elimistössä. Sitä poistuu elimistöstä hien, virtsan, ulosteiden ja hengityksen mukana.

Veden tarpeeseen vaikuttavat ikä, fyysinen aktiivisuus ja ympäristön lämpötila. Iän myötä janon tunne heikentyy, joten ikäihmisen tulisi juoda vettä noin 1–1,5 litraa päivässä, vaikka ei olisi jano. Samoin fyysisen rasituksen jälkeen ja helteellä vettä on hyvä juoda reilummin, vaikkei janon tunnetta olisi.

– Olemme Suomessa onnekkaassa asemassa, koska meillä tulee kraanasta puhdasta juomavettä. Se ei ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvyys, Voutilainen muistuttaa.

Vesi on paras janojuoma

Janon tunne syntyy, kun veren suola- eli natriumpitoisuus kasvaa. Elimistö on silloin menettänyt liikaa nestettä ja tarvitsee uutta nestettä tilalle.

– Samoin jos syö jotain kovin suolaista, aivojen janokeskus ilmoittaa, että veren koostumus on vääränlainen ja elimistö tarvitsee lisää nestettä natriumpitoisuuden laimentamiseen. Nesteen avulla elimistö pystyy erittämään ylimääräiset natriumit pois, Voutilainen selvittää.

Veden tarpeeseen vaikuttavat ikä, fyysinen aktiivisuus ja ympäristön lämpötila.

Tavallinen raikas hanavesi on paras janojuoma. Se vie janon nopeasti eikä lisää veren suola- tai sokeripitoisuutta. Lisäksi se on happamuudeltaan neutraali eli ei aiheuta hampaille happohyökkäystä.

– Ympäristön kannalta kraanavesi on huomattavasti kestävämpi ratkaisu kuin muovipulloihin pakattu vesi. Jokainen voi omalta osaltaan tehdä tässä ympäristöteon, Voutilainen painottaa.

Juo riittävästi muttei liikaa

Liian vähäinen juominen muuttaa elimistön nesteiden suolapitoisuutta. Kun veren suolapitoisuus nousee, solut alkavat kuivua. Jo muutaman prosentin kuivuminen aiheuttaa kovan janontunteen, päänsärkyä, väsymystä, lihaskramppeja, verenpaineen laskua ja kuumetta. Fyysinen suorituskyky laskee, eikä ajatus kulje kirkkaasti. Elimistön lämmönsäätelykyky heikkenee.

Entä veden liiallinen juominen? Laihduttajille suositellaan kolmea litraa päivässä?

– Tuo määrä on vielä ihan ok. Veden runsas juominen ei paljon vaikuta painonhallintaan, koska elimistössä on järeät hormonaaliset mekanismit, jotka pitävät nestetasapainon vakaana. Jos juo hieman enemmän kuin elimistö tarvitsee, ylimääräinen määrä erittyy virtsaan.

Jos vettä juo liian paljon liian lyhyessä ajassa eikä hormonaalinen mekanismi syystä tai toisesta toimi, voi seurauksena olla vesimyrkytys, kansankielellä vesipöhö. Kun veressä on liikaa nestettä suhteessa natriumin määrään, elimistön neste- ja suolatasapaino häiriintyy. Seurauksena voi olla päänsärkyä, uneliaisuutta, sekavuutta, lihaskramppeja, kouristelua, tajuttomuutta ja pahimmillaan jopa kuolema.

Vedellä on monta tehtävää elimistössä

  • Säätelee elimistön lämpötilaa
  • Osallistuu happo-emästasapainon säätelyyn
  • Kuljettaa ravinto- ja kuona-aineita sekä hormoneja
  • Poistaa kuona-aineita virtsan mukana
  • On mukana elintärkeissä aineenvaihduntareaktioissa

Halpaa ja hyvää

Vanha sanonta, ettei hyvää saa halvalla, ei päde vesilaitosten toimittamaan talousveteen. Raikasta, laadultaan erinomaista hanavettä saa kuution eli tuhat litraa keskimäärin viidellä eurolla – ja vielä kotiin kuljetettuna kellon ympäri.

Toki vettä voi ostaa kaupastakin. Siellä puoli litraa pullovettä maksaa helposti useita euroja. Hanaveden litrahinta on siihen verrattuna mitätön.

Suomalainen hanavesi on turvallista juoda eikä siinä yleensä ole ikäviä sivumakuja, vaikka se olisi valmistettu järvi- tai jokivedestä. Hygieenisiltä ominaisuuksiltaan hanavesi on selvästi pullovettä parempaa: mikrobipitoisuudet ovat pienempiä.