Järvenpään Vesi

Järvenpään Veden tiedotuslehti

2018

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Järvenpään Vesi jatkaa vesihuollon rakentamista kaupungin pohjoisilla haja-asutusalueilla. Tänä vuonna työ keskittyy Pietilään, missä kohteina ovat Nilsiäntie, Halkiantie ja Aavasaksantie.

Vuonna 2013 vesilaitoksen aloittama Pietilä–Haarajoki -alueen vesihuollon rakentamishanke on edennyt sujuvasti. Rakennuttajainsinööri Simo Karhunkosken mukaan tähän mennessä vesihuoltolinjaa on tehty 5,5 kilometriä ja varoja käytetty 2,4 miljoonaa euroa.

– Projektissa on tarkoitus rakentaa vesihuoltolinjoja kaikkiaan kymmenisen kilometriä, ja kokonaiskustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa.
Alun perin hanketta suunniteltaessa vesilaitos arvioi projektin kestävän vuoteen 2025 asti. Töiden hyvän etenemistahdin ansiosta valmistuminen kuitenkin häämöttää jo vuodessa 2020.

– Alusta eli vuodesta 2013 alkaen olemme saaneet tehtyä vähintään kilometrin verran uutta linjaa vuosittain. Tänä vuonna teemme työtä Nilsiäntien, Halkiantien ja Aavasaksantien alueella. Ensi syksynä siellä on tarkoitus olla valmiina 1,4 kilometriä lisää vesihuoltoverkkoa. Sen myötä taas parikymmentä kiinteistöä saa tilaisuuden liittyä uuteen vesijohtoverkostoon, toteaa Karhunkoski.

Samalla Pietilän alueella jatketaan työtä myös vuonna 2017. Sen jälkeen siirrytään oikoradan ja moottoritien itäpuolelle Haarajoelle, ja muutamassa vuodessa Järvenpään koillisnurkkaan tehdään pari kilometriä uutta linjaa.

Toteuttamisen aikataulu on kuitenkin riippuvainen Järvenpään kaupungin kärkihankkeiden investointikohteiden toteuttamisesta ja vuosittaisiin investointeihin varatuista määrärahoista.

Pohjavesien suojelua parhaimmillaan

Järvenpään Vesi on saanut Pietilä–Haarajoen alueen asukkailta myönteistä palautetta uuden vesihuoltoverkoston rakentamisesta; ”vihdoin ja viimein” on ollut yleinen kommentti.

– Kun uutta vesihuoltolinjaa on valmistunut, on nähty, että ihmiset haluavat saada jätevesiasian kuntoon. Noin 80 prosenttia kiinteistöistä on liittynyt viemäriverkostoon seuraavan vuoden aikana. Poikkeuksena on Vaahteratie–Pyökkitie–Katajatie -alue, joka valmistui vuonna 2014. Syystä tai toisesta vain kolme kiinteistöä on liittynyt jätevesiviemäröintiin, vaikka kyseinen alue kuitenkin sijaitsee Myllylän vedenottamon herkällä pohjavesialueella, Karhunkoskea mietityttää.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen korostaa, että osa Pietilä–Haarajoen alueesta on pohjavesialuetta. Siksi jätevesien käsittelyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

– Pohjaveden suojelun kannalta paras ratkaisu on, että kiinteistöt liittyvät Järvenpään Veden jätevesiverkostoon. Alueella ei ole vielä vesihuoltolain nojalla vahvistettua toiminta-aluetta. Kun toiminta-alue on vahvistettu, on kiinteistöillä liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin, Autio-Nousiainen kertoo.

Kasvunvara huomioidaan

– Pietilä ja Haarajoki ovat haja-asutusalueiksi kohtuullisen tiiviisti asuttuja, joten on järkevää toteuttaa projekti vesilaitoksen vetämänä. Uuden vesihuoltoverkoston mitoituksessa otamme huomioon sen mahdollisuuden, että alueille tulee joskus täydennysrakentamista. Nyt vedettävien putkien koko riittää kattamaan myös tällaisen kasvun, sanoo Karhunkoski.

Alueella on huolehdittu viemärivesistä kiinteistökohtaisesti, mutta pieni vesijohtoverkosto löytyy jo entuudestaan. Kiinteistöt ovat tiettävästi rakentaneet sen aikoinaan talkoopohjalta. Näiltä jo vesijohtoverkkoon liittyneiltä kiinteistöiltä ei peritä vesijohtoverkoston liittymismaksua, mutta viemäriin liittyessä viemäriverkoston liittymismaksu peritään.

Karhunkoski laskee, että pelkkään viemäriverkostoon liittyminen maksaa kiinteistölle 5 000–6 000 euroa. Sekä vesi- että jätevesiverkostoon liittymisen kustannus kiinteistölle on yhteensä 7 000–8 000 euroa. Sijoitus ei ole huonoimmasta päästä. Kiinteistön arvo nousee kunnalliseen vesihuoltoon liittymisen ansiosta, eikä enää ole likakaivon tyhjennyksiä huolehdittavana ja maksettavana.

 

Investointikohteemme vuonna 2016

investointikartta

Omat rakentamiskohteet:

  • Nilsiäntie – Halkiantie – Aavasaksantie vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen
  • Ainola vesijohdon saneeraus
  • Vehkatie – Vihtakatu vesihuollon saneeraus

Yhteishankkeet kaupungin teknisen keskuksen kanssa

  • Poikkitien yritysalue vesihuollon rakentaminen
  • Oritmurrontien alue vesihuollon uusiminen
  • Lepola III vesihuollon rakentaminen

Myös tätä teemme:

  • Vesitornin kunnostus
  • Kaakkolan alueen vesijohtoverkoston kuntotutkimus
  • Keskustan vesihuollon kehittäminen

 

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa