Esteettömyysvalinnat

Vesitorni
Vesitorni

Järvenpään maamerkki täyttää 50 vuotta

Vesitornit ovat totutusti maamerkkejä, jotka huomataan. Tällainen on myös Järvenpään vesitorni, joka kiinnittää huomiota jo poikkeuksellisen muotoilunsa ansiosta.

Järvenpään vesitorni viettää nyt juhlavuottaan. Se on rakennettu vuonna 1965 ja on siis hyvässä aikuisiässä. Eläkkeelle se ei kuitenkaan jouda vielä aikoihin. Tornilla on tärkeä tehtävä Järvenpään Veden vesihuollossa. Viisikymmenvuotisjuhlansa kunniaksi se tarkastetaan ja siihen tehdään huoltotoimenpiteitä.

– Vesitornit joutuivat median valokeilaan, kun Jyväskylän vesitorni sortui. Sen jälkeen keskusteltiin vilkkaasti tietyn ikäisistä betonirakenteista ja niiden ongelmista. Tästä seurasi myös se, että vesilaitoksia kehotettiin tarkistamaan vesitornien kunto, kertoo Järvenpään Veden toimitusjohtaja Ari Kaunisto.

– Teetimme viime vuonna tornin jalkaosien betonoinnin tarkastuksen, jota tosin oli muutenkin jo suunniteltu. Se osoitti, että kantavat rakenteet ovat kestävyyden ja turvallisuuden kannalta kohtuullisen hyvässä kunnossa. Korjausta vaativista kohdista laaditaan erilliset korjaus- ja huoltosuunnitelmat, ja ulkopuoliset betonipinnat käsitellään parin vuoden sisällä uudelleen betonipinnoitteella. Tämä ehkäisee säävaurioiden lisääntymistä sekä pienentää raudoituksen korroosioriskiä.

Robotti kuvasi säiliöt

Viime vuoden tarkastuksissa säiliöiden sisäpinnat kuvattiin robottikameralla säiliöiden ollessa täynnä vettä. Robottikameroiden kuvausten perusteella päädyttiin ratkaisuun, että säiliöt tyhjennetään ja niille tehdään tarkempi tarkastus parempien kuntohavaintojen saamiseksi.

Tammikuun 2015 lopulla säiliöt tyhjennettiin ja aloitettiin säiliötilojen tarkemmat tutkimukset. Säiliöiden tyhjentämisen yhteydessä vaihdettiin vesitornin sisällä olevat kohta 50 vuotta vanhat sulkuventtiilit, jotka olivat tulleet jo selvästi vaihtoikään. Säiliöiden betonipinnat näyttivät olevan hyvässä kunnossa, mutta niille tehtiin kuitenkin tarkempi ultraääni- ja betoninäytetutkimus.

Tarkastuksessa havaittiin, että säiliöissä olevien ylivuotoputkien kiinnityslaipat kannattaa tässä yhteydessä uusia lisääntyneen korroosion takia. Samassa yhteydessä uusitaan katon sadevesiputkirakenteet. Tänä ja tulevana vuonna vesitornia huolletaan ja tehdään tarvittavia kunnostus- ja huolto-toimia, kunhan saadaan kevään aikana tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat valmiiksi.

Haastava muoto

Järvenpään vesitorni on rakennettu kahden paikalla valetun tukijalan varaan. Toinen niistä on pelkkä tuki, toinen toimii tuen lisäksi porrastornina, jonka rappuset ovat hyväkuntoisellekin melkoinen haaste. Mikäli mielii katolle asti, on viimeinen ponnistus tehtävä kapeissa portaissa, jotka kulkevat vesisäiliöiden jättämässä ahtaassa tilassa.

Ari Kauniston mukaan viime vuonna tehdyssä kuntotarkastuksessa pystyttiin vesitilan ympärillä olevat betoniraudoitukset tarkastamaan pääosin hyvin. Raudoituksissa on käytetty Dyvidag-jänneteräksiä eikä niissä ole havaittu vetyhaurastumista. Sen mukaan sortumisvaaraa ei siis ole. Jyväskylän sortuneessa tornissa oli Sigma Oval -jänneteräksiä ja niissä on havaittu haurastumista.

Katolla ääntelee haukka

Kun katolle asti jaksaa kavuta, näkymä palkitsee vaivan. Vaikka pakkanen ja tuuli vihmovat kasvoja 38 metrin korkeudessa, ei voi olla ihailematta ympärille avautuvaa maisemaa. Katolla kuuluu ajoittain haukan kimeät kiljahdukset.

– Nämä äänet tulevat kovaäänisistä ja niillä karkotetaan katolle muutoin hakeutuvat linnut. Katto on hyvin suojattu ja eristetty, joten yhteyttä vesisäiliöön ei ole. Haluamme kuitenkin varmuuden vuoksi pitää katon puhtaana lintujen ulosteista, Ari Kaunisto kertoo.

Katolla on myös aktiivihiilisuodattimilla varustettu ilmastointijärjestelmä. Vesisäiliöt tarvitsevat tätä, koska ne hengittävät säiliöiden vesipintojen liikkuessa.

– Tornin yhteenlaskettu tilavuus on 1 900 m3. Järvenpään vedenkulutus on kuitenkin keskimäärin 6 000 m3/vrk, joten se ei ole käyttöajaltaan pitkäaikainen vesivarasto. Torni on kuitenkin oleellinen osa vesihuoltojärjestelmäämme. Se huolehtii tasaisesta paineesta kerrostalojen ylimpiin
kerroksiin saakka, Ari Kaunisto kertoo.

– Tornin toimintaa hoitaa automaatio. Yöllä se pumpataan täyteen ja päivällä pintojen annetaan laskea tiettyyn rajaan saakka, minkä jälkeen se ”pyytää” tarpeen mukaan lisää vettä Tuusulan Seudun Vesilaitoskunta-yhtymältä (TSV), joka on vuokrannut tornin Järvenpään Vedeltä.

 

Järvenpään vesitorni

Perusasiat pähkinänkuoressa

  • Rakennettu 1965.
  • Vesitornin koko 1900 m³.
  • Kaksisäiliöinen ratkaisu (950 m3 + 950 m3).
  • Suunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Pirkko ja Arvi Ilonen.
  • Omistaja Järvenpään Vesi.
  • Tornia käyttää Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymä vuokrausperiaatteella (TSV toimittaa myös veden Järvenpään Vedelle).

Aikaisemmat kunnostukset

  • Säiliötilan yläpuoliset vesikattorakenteet on uusittu 1990-luvun lopulla.
  • Vesikaton sadevesijärjestelmien läpiviennit on tarkastettu ja uusittu vuonna 2006.
  • Vesitornin ulkopuolinen kunnostus, mm. laudoituksen maalaus ja betonipintojen kunnostus vuonna 2008.
  • Suoja-aita 2014.

vesitorni

Vesitornin toiminta

1. Vesi pumpataan vedenottamoilta.

2. Vesitornin ylävesisäiliöt ylläpitävät verkoston tasaista painetta.

3  Paineen avulla vesi saadaan myös kerrostalojen ylimpiin kerroksiin.