Järvenpään Vesi

Järvenpään Veden tiedotuslehti

2018

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Rakennushanke etenee mittausryhmän merkitsemien koordinaattien mukaan. Kuvassa mittausesimies Raimo Ylipulli.

Vesihuollon laajentaminen Pietilä-Haarajoen alueelle on käynnistynyt ja työt ovat jo täydessä vauhdissa Koivutien, Vaahteratien ja Pyökkitien alueilla.

Järvenpään Veden puolesta hankkeesta vastaa rakennuttajainsinööri Simo Karhunkoski. Hänen mukaansa hanke on edennyt toistaiseksi erittäin hyvin. Alueen asukkaille on pidetty aiheeseen liittyviä asukastilaisuuksia ja vastaanotto niissä on ollut hyvä.

– Alueella olevien kiinteistöjen kannalta projekti on erinomainen, koska ne pääsevät nyt edullisesti täydellisen vesihuollon piiriin ja välttyvät näin kalliilta investoinneilta uuden asetuksen mukaiseen jätevesihuoltoon. Investoinnit olisi ollut pakko tehdä 15.3.2016 mennessä, Simo Karhunkoski kertoo.

Alueen kiinteistöt hyötyvät hankkeesta muutenkin.

– Pääosinhan talot ovat olleet vesijohtoverkostossa ja saaneet talousvetensä Järvenpään Vedeltä. Nyt myös tämä verkosto kehittyy, koska uudistamme urakan yhteydessä myös vesijohtoverkoston vastaamaan uusia mitoituksia ja varaudumme myös tulevaisuuden haasteisiin, Karhunkoski jatkaa.

Töitä paukkupakkasessa

Vuodenvaihteen jälkeen herännyt pakkasherra antoi oman mausteensa urakalle, mutta ei toki pys-tynyt sitä juuri haittaamaan.

– Vaikka kovat pakkaset saavat märän ja savisen maan nopeasti syvään routaan, työskentely on toisaalta jopa helpompaa, kun maa kestää paremmin työkoneita.

Tämä näkyi tammikuun alkupuoliskolla, kun viemäriputkille syntyi kaivantoja ja jätevesipumppaa-moille perustuksia Vanhan Lahdentien varressa.

Tammikuun lopun pitkä pakkaskausi kuitenkin vaikutti tienpohjien jäätymiseen ja hankaloitti työn etenemistä ja tällöin jouduttiin työkohteita kohdentamaan alueille, missä maan jäätymisestä on vähiten haittaa.

– Työt aloitettiin Koivutien, Vaahteratien ja Pyökkitien alueelta, koska se on pohjavesialuetta. Meille on tärkeää turvata hyvänlaatuinen pohjavesi, jonka vuoksi oli järkevintä saattaa nämä alueet ja olemassa olevat kiinteistöt ensimmäiseksi järjestetyn jätevesihuollon piiriin. Itä-Nummenkylän vesihuoltokohde sijaitsee myös pohjavesialueella, jonka lisäksi sen läheisyydessä sijaitsee Vähänummen vedenottamo. Sen jälkeen etenemme vähemmän kriittisille alueille, Simo Karhunkoski kertoo.

– Alueen kiinteistöille projekti on vaivaton, sillä periaatteessa niiden ei tarvitse tehdä juuri mitään muuta kuin liittyä rakennettavaan verkostoon. Kiinteistön piha-alueella tehtävät vähäiset kaivu- ja putkitustyöt toki kuuluvat asukkaalle, mutta hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä niistä on tähän mennessä selvitty hyvin. Mikäli kiinteistöjä ei aiota tässä vaiheessa liittää yleiseen verkostoon, on kiinteistönomistajien esitettävä oma jätevesihuoltosuunnitelmansa ja rakennettava umpisäiliöt tai kalliit puhdistamot, koska vuonna 2016 voimaan tulevan haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen mukaan pohjavesialueella ei sallita maaimeytystä eikä sakokaivoja.

Arvo nousee

Asukkaat hyötyvät projektista monin tavoin. Järjestetty vesihuolto on luotettava ja turvallinen, mikä nostaa ilman muuta myös kiinteistön arvoa.

Järjestetty vesihuolto on luotettava ja turvallinen, mikä nostaa ilman muuta myös kiinteistön arvoa.

– Kaiken kaikkiaan mittava rakennusprojekti pitää sisällään noin 6,5 kilometriä uutta vesijohtoverkostoa ja seitsemän kilometriä viemäreitä sekä seitsemän jätevesipumppaamoa. Ensimmäisten vaiheiden urakoissa Koivutien, Vaahteratien ja Pyökkitien alueella vesijohtoa on noin kilometri ja jätevesiviemäriä 1,3 kilometriä. Itä-Nummenkylän alueella kumpaakin verkostoa on kilometrin verran, Simo Karhunkoski kertoo.

– Pääosin pyrimme käyttämään jätevesien johtamisessa niin kutsuttua viettoviemäröintiä, mutta aina se ei ole mahdollista ja pumppaamoita tarvitaan myös kiinteistöiden liittämiseen viemäriverkostoon. Yhteishankintana rakennustöiden yhteydessä pumppujen osto ja asennukset ovat kuitenkin edullisia. Kiinteistökohtaiset pumppaamot toimivat kiinteistön sähköllä, mutta niiden vuotuinen sähkökustannus on muutaman euron luokkaa.

Liittymispakkoa ainakaan alkuvaiheessa ei tietenkään ole, mutta nyt se on helpointa ja kustannuksia säästävää. Samalla voi myös unohtaa kokonaan kiivaana julkisuudessa käydyn keskustelun haja-asutusalueen jätevesiasetuksesta. Ja - mikä tärkeintä - tietää, että omat jätevedet käsitellään tehokkaasti ympäristöä saastuttamatta.

Laadukasta työtä

Työt tehdään laadukkaasti ympäristö huomioon ottaen. Kun työt on tehty, alueet viimeistellään ja maisemoidaan. Peltojen pintamaat otetaan kaivuuvaiheessa talteen ja palautetaan pintakerroksiin, kun työ on tehty. Liikenneviraston teiden alitukset tehdään poraamalla tai tunkkaamalla ja hiekkateiden alitukset auki kaivamalla. Sen jälkeen rakenteet korjataan alkuperäisiä vastaaviksi. Kaikki kaivuutöissä mahdollisesti vaurioituneet salaojat korjataan.

Vuonna 2016 voimaan tulevan jätevesiasetuksen mukaan pohjavesialueella ei sallita maaimeytystä eikä sakokaivoja.

Järvenpään Vesi urakoi tarvittavat runkolinjat ja pumppaamot kohteeseen Halkiantie – Vähänummentie – Laurilantie ja kaupungin Tekninen palvelukeskus puolestaan huolehtii nyt käynnistyneen työmaan ja Itä-Nummenkylän alueen urakoinnista.

Suunnitelma jo 2010

Pietilä - Haarajoen alueen vesihuollon yleissuunnitelma laadittiin jo vuonna 2010. Viime vuoden aikana suunnitelmat tarkentuivat, kohdentuivat pohjavesialueille ja tiiviisti rakennetuille haja-asutusalueen kohteille, ja hankkeen lopullinen toteuttaminen tuli mahdolliseksi, koska eräitä Järvenpään niin kutsuttuja kärkihankkeita ei lähdetty toteuttamaan. Näin Järvenpään Vesi saattoi investoida asukkaiden ja ympäristön kannalta merkittävään hankkeeseen, eli vesihuollon laajentamiseen kyseiselle haja-asutusalueelle.

– Kokonaisuudessaan Pietilä - Haarajoen rakennusprojekti on nelivaiheinen. Nyt käynnistyneen Koivutie – Vaahteratie – Pyökkitien ja sitä seuraavan Itä-Nummenkylän jälkeen on vuorossa Pietilän kaupunginosassa Halkiantie - Vähänummentie - Laurilantien välinen alue ja siihen liittyvät muut pienemmät kadut, jonka suunnittelu on käynnissä. Viimeisenä osana tätä liki kolmen miljoonan euron hanketta on Haarajoen kaupunginosan koillisnurkan alue moottoritien itäpuolella, rakennuttajain¬sinööri Simo Karhunkoski kertoo.

kartta

 

Vesihuolto laajenee

Syyskuussa 2013 päätettiin toteuttaa suunnitelmat vesihuollon laajenemisesta Pietilä – Haarajoen alueelle.

  • Laajenemisprojekti käynnistyi tammikuun alussa ja se päättyy arviolta vuonna 2025.
  • Jätevesiviemäriverkoston lisäksi myös vesijohtoverkostoa laajennetaan ja sen kapasiteettia nostetaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
  • Jätevesiviemäreitä rakennetaan noin 7 km, vesijohtoja noin 6,5 km, ja uusia pumppaamoja 7 kpl.
  • Hankkeen kokonaiskustannus on 2,5 – 3 miljoonaa euroa.

Uusi asetus voimaan 2016

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä astui voimaan 2004. Siirtymäaika päättyy 15.3.2016. Siihen mennessä haja-asutusalueiden kiinteistöjen on käsiteltävä jätevetensä asetusten edellyttämällä tavalla.

  • Pietilä – Haarajoki -alueelle pyritään rakentamaan viemäröinti tiiviisti rakennetulle pohjavesialueelle.
  • Kunnallisen jätevesihuollon piirissä sijaitsevilla kiinteistöillä on liittymisvelvoite vesihuoltolain nojalla.

 

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa