Järvenpään Vesi

Järvenpään Veden tiedotuslehti

2018

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen pitää hyvänä asiana Järvenpään Veden vesihuollon laajentamista Pietilä - Haarajoen alueelle. Samalla hän muistuttaa, että haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen takaraja tulee kohta vastaan.

– Jätevesiviemäriverkoston rakentaminen aloitetaan pohjavesialueella, mikä on hyvä asia. Tulevalla verkostolla on nimittäin varmasti merkitystä myös Keski-Uudenmaan vesistöjen, Keravanjoen, Vantaanjoen ja Tuusulanjoen kunnon kannalta, Kaisa Autio-Nousiainen sanoo.

Hänen mukaansa kyse ei kuitenkaan ole pelkästään suurista ympäristöasioista vaan aivan konkreettisista lähiympäristöön ja naapurustoon vaikuttavista tekijöistä.

– Jos vessavesiä ei käsitellä asianmukaisesti, voi se aiheuttaa hajuhaittoja sekä pohjavesialueella puhdistamattomat jätevedet voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. 

– Sen vuoksi Järvenpään pohjavesialueilla ei jätevesiä saa imeyttää, vaan ne on johdettava umpisäiliöön ellei jätevesiviemäröintiä ole. Nyt kun sellainen alueelle saadaan, asukkailla on vesihuoltolain mukainen velvoite siihen liittyä. Vapautusta liittymisvelvollisuudesta on erikseen haettava Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalta, Kaisa Autio-Nousiainen tähdentää.

Hänen mukaansa sen voi saada tietyin perustein, mutta silloin on osoitettava, että jätevedet käsitellään asianmukaisesti.

Lykkäystä on haettava

Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta on puhuttu paljon ja sen lopullista takarajaa on siirretty, mutta nyt se astuu voimaan 15.3 2016. Siihen mennessä kiinteistöllä on oltava toimiva järjestelmä.

– Lykkäystä on kuitenkin mahdollisuus anoa. Sen voi saada esimerkiksi korkeaan ikään tai korkeisiin kustannuksiin nojaten, mutta vain viideksi vuodeksi kerrallaan. Nämä vapautukset eivät kuitenkaan ole kiinteistökohtaisia, vaan kuuluvat kiinteistössä asuvalle, joten se raukeaa heti jos asunto myydään.

– Toinen selkeä lykkäyksen saantiperuste on, jos alueelle ollaan rakentamassa kunnallista vesihuoltoa. Tämä peruste siis riittää Järvenpään tapauksessa, mutta asukkaiden on muistettava, että lykkäystä on haettava Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksesta, ellei oma kiinteistö siihen mennessä vielä ole verkostossa.

– Ainakin tämänhetkisen tulkinnan mukaan lykkäyksen saa todellakin vain viideksi vuodeksi kerrallaan. Tämä on syytä ottaa huomioon myös niillä alueilla Järvenpäässä, joilla jätevesiviemäriverkosto on lopullisesti valmiina arviolta vasta 2025.

Kaksi lakia

Kaisa Autio-Nousiainen muistuttaa, että jätevesikysymyksiä tarkastellaan kahden eri lain puitteissa. Vesihuoltolaki säätelee kunnallisten vesilaitosten toimintaa ja velvoittaa myös alueen asukkaat liittymään verkostoon, jos sellainen alueella on. Vapautusta on aina erikseen haettava.

– Jätevesiasetus sen sijaan on osa ympäristönsuojelulakia, jota sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla. Jätevesistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

Pietilän - Haarajoen alueen asukkailla on nyt sikäli hyvä tilanne, että Järvenpään Vesi laajentaa toimialuettaan. Kiinteistöt voidaan liittää verkostoon, jolloin ratkaisu on toimiva ja pysyvä. Sen sijaan näiden alueiden ulkopuolisia asukkaita Kaisa Autio-Nousiainen neuvoo ryhtymään toimeen, jos eivät vielä ole asian hyväksi mitään tehneet. Asian jättäminen viime tippaan lisää varmasti kustannuksia eikä ole senkään vuoksi järkevää.

– Ensimmäiseksi pitää palkata LVI-/jätevesisuunnittelija, joka mahdollisimman monipuolisesti käy läpi eri järjestelmävaihtoehdot ja valitsee yhdessä kiinteistön omistajien kanssa juuri heille ja heidän kiinteistölleen sopivimman jätevesijärjestelmän.

– Sen jälkeen kaupungin rakennusvalvonnalta tulee hakea toimenpidelupa ja vasta sen saatuaan voi palkata urakoitsijan. Tämä kaikki ottaa oman aikansa, joten toimeen on hyvä ryhtyä ajoissa.

 

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa