Järvenpään Vesi

Järvenpään Veden tiedotuslehti

2020

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Hanavesi on laadukasta ja edullista. Tuhlata sitä ei kuitenkaan kannata, sillä vesilaskut kertyvät pienistä puroista.

Järvenpään talousvesi on puhtaan raikasta pohjavettä, jonka laatu kestää hyvin kilpailun kaupan hyllyltä saatavien pullovesien rinnalla. Hinta sen sijaan on murto-osa pullovesiin verrattuna. Puoli litraa pullotettua vettä voi maksaa kaupassa euron, hanaveden litrahinta on noin 0,0035 euroa.

Järvenpään talousvesi tulee Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä, jonka luomuvedeksi mainostettua vettä käyttää Järvenpään lisäksi Tuusula, Kerava ja Sipoo.

– Puheet luomuvedestä perustuvat siihen, että vesi saadaan luonnollisesta pudistusprosessista eikä siinä käytetä lainkaan kemikaaleja. Desinfiointi tapahtuu UV-valolla ja välttämätön pH-arvon nostaminen kalkkikivialkaloinnilla. Kalkkikivialkaloinnissa vesi ajetaan kalkkikivirouheen läpi, jolloin kalkkikiven vaikutuksesta veden pH-arvo nousee noin pH 7 -arvosta noin pH 8 -arvoon. pH:n nosto vähentää putkistojen syöpymisvaikutusta, kertoo Järvenpään Veden verkostopäällikkö Hannu Veid.

– Vedestä noin neljännes on pohjavettä ja loput nk. tekopohjavettä, jota saadaan imeyttämällä vesi maakerrosten läpi pohjavesialtaisiin, jolloin ne lähes täysin vastaavat luonnollista pohjavettä. Prosessissa käytetään Päijänne-tunnelin vettä, joka on niin puhdasta, että se on lähes sellaisenaan talousvedeksi kelpaavaa.

Veden laatu ja puhtaus eivät kuitenkaan ole pelkästään uskon asioita, vaan laatua tarkkaillaan ja tutkitaan säännöllisesti. Ensin sitä seurataan vedenottamoilla ja sen jälkeen eri puolilta verkostoa otetuilla näytteillä.

– Järvenpäässä on neljä eri kohdetta, joista otetaan valvontanäytteet joka toinen kuukausi ja tutkitutetaan puolueettomassa laboratoriossa. Esimerkiksi vuonna 2010 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä otti kaikkiaan lähes 600 näytettä, joista tehtiin yhteensä yli 6 000 analyysiä.

Tutkitusti puhdasta

Kaupan pullovedet ovat suosittuja sekä ruokapöydissä että harrastuksissa. Jos niiden laatua vertaa esimerkiksi järvenpääläisten hanaveteen, tulos saattaa yllättää, sillä se on hanaveden kannalta jopa mairitteleva.

– Pullovedet ovat tietenkin turvallisia ja luotettavia, koska niiden on täytettävä Elintarvikeviraston asettamat laatuvaatimukset. Todellisuudessa vesilaitosten kriteerit ovat kuitenkin tiukemmat, Hannu Veid toteaa.

Esimerkiksi bakteerien määrää kuvaava nk. pesäkearvo on hanavedessämme usein lähes nolla. Keskimäärin se on noin 5/ml, kun kansainvälinen pakattujen vesien yhdistys antaa toimenpiderajaksi 50 000 pesäkettä/ml.

Talousvedestä otettiin vuonna 2010 lähes 600 näytettä ja yli 6000 analyysiä.

– Pakattujen vesien viralliset arvot ovat toki matalammat, mutta ne koskevat vain tilannetta 12 tuntia pakkaamisen jälkeen ja tiettyjä lämpötiloja. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi pullovesien pitkää logistista ketjua ja säilyttämistä kaupan hyllyillä. Hanavesi on aina tuoretta.

Noin 150 litraa vuorokaudessa

Veden kulutus vaihtelee suomalaisten keskuudessa suuresti. Motivan tutkimusten mukaan tyypillinen vedenkulutus on 90–270 litraa vuorokaudessa. Valtaosa siitä kuluu peseytymiseen, 39 %. Seuraavina tulevat WC 26 %, keittiö 22 % ja pyykinpesu 13%.

– Tavallaanhan vesi on halpaa. Jos sitä vertaa kaupan pullovesiin, hanasta saa koko vuoden pullovedet yhden ostopullon hinnalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vettä voi vapaasti tuhlata, Hannu Veid korostaa.

Vesilasku koostuu pienistä puroista ja säännöllisistä tottumuksista. Sen vuoksi turhia suihkuaikoja kannattaa karsia ja esimerkiksi sulkea vesi saippuoinnin ajaksi. Veden kulutuksen lisäksi tällä on taloudellista merkitystä myös siksi, että lämpimän veden käyttö kuluttaa energiaa. Noin viidennes kiinteistöjen energialaskusta kertyy nimittäin lämpimästä vedestä.

– Säästövinkkinä omakotitalossa asuville suosittelen vakiopaineventtiiliä, jonka voi säätää 300 kilopascaliin. Se pienentää turhaa kulutusta.

Erityisen huolellinen kannattaa myös olla vesilaitteiden kunnon seuraamisessa. Vuotava WC-pönttö ja tippuvat hanat nostavat yllättävän paljon vesilaskua. Vuotavasta hanasta voi kertyä vuosittain 80 euron ja valuvasta pöntöstä peräti 800 euron lasku vuodessa. Mieluummin rahalla tekisi vaikka etelänmatkan.

– Omakotiasukkaat yleensä hoitavat nämä asiat paremmin, mutta kerrostaloissa on joskus ikävää piittaamattomuutta, kun ajatellaan vain, että vesimaksu on sama riippumatta siitä vuotaako hana vai ei, Hannu Veid toteaa.

– Järkevä veden säästäminen ei merkitse mukavuudesta tinkimistä. Kyse on pitkälti asenteista ja huolellisuudesta. On hyvä, että uudet rakennusmääräykset edellyttävät huoneistokohtaisia vesimittareita. Se on oikeudenmukaista ja toivottavasti myös lisää huolellisuutta.

Halpaa ja terveellistä

Kaupan hyllyltä mukaan harrastuksiin ostettu pullovesi on muoti-ilmiö. Harva miettii sen hintaa ja sitä, että parempaa vettä saisi oman kodin hanasta. Veden juonti on terveellistä, joten hyvä säästövinkki on:

Hanki hyvä vesipullo, täytä se kotihanasta ja pistä jääkaappiin odottamaan illan jumppatuntia.

  • Arviolta yhden kaupasta ostettavan puolen litran vesipullon hinnalla saa lähes 600 pullollista omasta hanasta.
  • Pahimmillaan pullotettu vesi on matkustanut pitkän matkan kaupan varastoon ja lopulta hyllylle odottamaan ostajaa.
  • Hanavesi on taatusti tuoretta.
  • Laadussa ei hanavesi häviä, sillä se on tarkoin tutkittua. Esimerkiksi nk. pesäkemäärä, joka mittaa kokonaisbakteereja on hanavedessä usein nolla (keskimäärin noin 5/ml), kun se voi pullovedessä olla jopa 50 000 yksikköä.
  • Pakattujen vesien viralliset arvot ovat tosin matalammat, mutta ne koskevat vain tilannetta 12 tuntia pakkaamisen jälkeen ja vain tiettyjä lämpötiloja
  • Useissa sokkotutkimuksissa kuluttajat ovat valinneet hanavedet parhaimmiksi.

 

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa