Järvenpään Vesi

Järvenpään Veden tiedotuslehti

2020

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Saneeraustyömaalla Heikki Luik (vas.) ja Joonas Strand YIT Rakennus Oy:stä sekä verkostopäällikkö Hannu Veid Järvenpään Vedestä.

Järvenpään Vesi panostaa vesi- ja viemäriverkostojen kuntoon huolehtimalla verkoston saneerauksesta tehtyjen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Tällä tavalla pyritään ratkaisemaan vesilaitoksia yleisesti uhkaava saneerausvelka.

Muututtuaan kunnalliseksi vesiliikelaitokseksi vuonna 2006, Järvenpään Vesi on tehnyt merkittävät vesihuollon uusimisen toimintasuunnitelmat. Saneerausvelan hoitamiseksi on tehty myös johtokunnassa tarvittavat taksapäätökset, jotta investointikohteita voitaisiin tehdä ilman suurta lainanottoa. Järvenpään Vedellä on vesi- ja viemäriverkostoa yhteensä useita satoja kilometrejä. Kaupunkien kasvaessa myös verkosto kasvaa uusien asuinalueiden myötä.

Samalla, kun uutta verkostoa rakennetaan, vanhaa pitää pystyä saneeraamaan, jotta se pystyy turvallisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti palvelemaan kuntalaisia. Jos vanhaa verkostoa ei pidetä kunnossa, voi lopputuloksena olla Helsingin asematunnelin kaltaiset katastrofit.

– Vesiliikelaitoksen toiminta taloudellisessa mielessä tarkoittaa sitä, että meidän on keräämillämme käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla huolehdittava verkostomme kunnosta ja uuden rakentamisesta, toimitusjohtaja Ari Kaunisto kertoo.

– Sen vuoksi laadimme toimintasuunnitelmat, joiden mukaan pyrimme vuosittain saneeraamaan verkostoamme noin kolmen kilometrin verran. Tämä järjestelmällinen toiminta on huomattu myös talon ulkopuolella, sillä saimme vuonna 2010 Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen kunniamaininnan korjausvelan hoitamisesta.

Kaksi saneerausohjelmaa

Liikelaitokseksi tulon jälkeen Järvenpään Vesi ryhtyi järjestelmällisesti kehittämään toimintaansa.

– Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitettiin. Tässä huomioitiin mm. kaupungin kasvun asettamat vaatimukset. Sen lisäksi teimme kaksi verkoston saneerausta ohjaavaa toimintasuunnitelmaa, joista toinen kattaa vuodet 2012 - 2016 ja toinen ulottuu peräti vuoteen 2069, Ari Kaunisto kertoo.

Pyrimme vuosittain saneeraamaan verkostoamme noin kolmen kilometrin verran.

Näiden tavoitteena on hänen mukaansa huolehtia siitä, että verkoston järjestelmällisestä saneerauksesta pidetään kiinni investoimalla siihen vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa.
Lyhyen tähtäyksen ohjelma on synkronoitu kaupungin katusaneerausohjelman kanssa siten, että samoilla paikoilla sijaitsevat kohteet sovitetaan yhteen ja vältytään näin turhilta katutyömailta.

Modernia tekniikkaa

– Jokainen katutyömaa on aina haitta alueen asukkaille. Sen vuoksi teemme vesihuoltotyöt samalla, kun kaupunki uusii päällysteitä tai korjaa katuja. Se on myös taloudellisesti järkevää, Kaunisto sanoo.

Järvenpään Vesi on myös panostanut moderneihin tekniikoihin, joilla voidaan tehdä verkostosaneerauksia ja rakennustöitä mahdollisimman vähäisellä kaivamisella.

– Käytämme nk. sujutusmenetelmiä, mikä tarkoittaa sitä, että olemassa olevien putkien sisään sujutetaan uutta putkea, jolloin katua ei tarvitse kaivaa auki koko pituudelta, kertoo verkostopäällikkö Hannu Veid.

– Lisäksi pystymme pehmeillä ja savisilla alueella käyttämään myös suuntaporausta, joka minimoi katujen avaamista.

Saneeraustyö on kuitenkin kallista, sillä Kauniston arvion mukaan keskimääräinen metrihinta on noin 500 - 600 euroa.

Aika saneeraustyölle on vuosittain lyhyt, koska pakkaskautena ei voi järjestää väliaikaista vedenjakelua.

– Aika töiden tekemiseen on lyhyt, koska niitä ei pystytä tekemään, kun maa on roudassa, sillä väliaikaisen vedenjakelun järjestäminen ei pakkaskaudella onnistu.

Verkosto ei ole ikuista

Vesihuoltoinsinööri Marko Jäntti ja Hannu Veid korostavat, että putkistot eivät ole ikuisia. Vaikka ne on aikanaan tehty sen hetken parhaan tietämyksen mukaan, on havaittua, että ne eivät kestäkään niin kuin on luultu. Sen vuoksi Järvenpään Vesi kartoittaa verkoston kuntoa ja on siltä pohjalta aikatauluttanut saneeraustöitä kiireellisyysjärjestykseen.

– Sama pätee tonttijohtoihin. Esimerkiksi 60-luvulla rakennetuissa omakotitaloissa käytettiin nk. Mannesman-putkea, jossa korroosiosuoja oli hoidettu pikipäällysteellä. Se kuitenkin saattoi rapista pois putkia taivutettaessa, minkä jälkeen putket eivät ole kestäneetkään toivotulla tavalla, Hannu Veid sanoo.

– Yhdessä Järvenpään Veden saneerauksien kanssa kiinteistöillä onkin nyt erinomainen mahdollisuus hoitaa oma putkiremonttinsa kuntoon. Vesihuollon uusimisen yhteydessä kustannukset tonttijohtojen uusimisen osalla ovat merkittävästi edullisemmat kuin esim. erillisessä putkirikkotilanteessa korjattaessa.

Asia vain saattaa helposti unohtua. Ongelma ilmenee monesti vasta sitten kun vettä ei tule tai sitä ei saa poistumaan viemäriin.

Tyomaa 25

Putkiston saneeraus vaatii järeää kalustoa.

Hulevesille oma viemäri

Saneerauskysymyksen keskeisiä asioita on myös hulevesiviemärien rakentaminen. Erityisesti vanhemmilla asuinalueilla tämä on ongelma, koska erillisviemäröintiä ei ole tehty.

– Nykymääräysten mukaan hulevesiä ei voi johtaa jätevesiviemäreihin, koska jätevesipuhdistamoiden puhdistustulos kärsii. Jos jätevesiin pääsee esimerkiksi suuri määrä sade- tai sulamisvesiä, se tulee laimeaksi eivätkä puhdistusta hoitavat mikrobit pysty enää elämään. Silloin prosessi tuhoutuu, Marko Jäntti kertoo.

– Hulevesiviemäröinnillä on myös merkitystä jokaisen järvenpääläisen kukkaron kannalta. Järvenpään jätevedet menevät puhdistettaviksi Viikin puhdistamolle Helsinkiin. Asiasta vastaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, joka laskuttaa Järvenpäätä jäteveden määrän mukaan. Jos hulevedet menevät jätevesiviemäreihin, maksamme myös niistä, sekä pumppaamojen lisääntyvistä kuluista, Ari Kaunisto selventää.

Kiinteistöillä oma vastuu

– Meidän vastuullamme on verkosto ja sen rakentaminen sinne, missä sitä ei ole, mutta jokaisen tontin ja kiinteistön on huolehdittava omasta osuudestaan katujohdon liittymispisteeseen asti. Järvenpään Vedellä tonttijohdon liittymispaikka on runkojohdossa. Tontille on myös rakennettava hulevesiviemäröinti, jos sellaista ei ole ja liitettävä se kaupungin verkostoon. Näistä tonttijohtojen kustannuksista vastaa jokainen kiinteistö omalta osaltaan. Perustellusta syystä vapautusta tonttijohtojen liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoihin voi hakea Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta Tuusulasta.

Verkosto on meidän vastuullamme, mutta jokaisen kiinteistön on huolehdittava omasta osuudestaan katujohdon liittymispisteeseen asti.

– Järvenpään Vesi käyttää saneeraustoiminnassaan yleisesti käytössä olevaa hyvitystaulukkoa, jossa kiinteistön putkistosta hyvitetään iän mukaan. Jos esimerkiksi putket ovat alle viisi vuotta vanhoja, kustannuksista vastaa Järvenpään vesi kokonaan, mutta jos ne ovat yli 30 vuotta, hyvitystä ei enää tule.

Ari Kaunisto korostaa kuitenkin, että ongelman hoitamisessa ollaan hyvällä tiellä ja että ympäristönkin kannalta välttämätön erillisviemäröinti saadaan vähitellen hoidetuksi.

 

Veid 12

Putket eivät ole ikuisia, korostaa
verkosto-päällikkö Hannu Veid.

Putkistonsaneeraukset

Saneeraukset toteutetaan suunnitelmallisesti ja ne perustuvat verkostokartoituksiin. Mm. erityyppisillä vuotovesimittauksilla pystytään selvittämään kiireellisimmät saneerattavat alueet.

Mitä saneeraus on?

Saneerauksella tarkoitetaan olemassa olevien viemäri- ja vesijohtoverkostojen korjaamista. Toimenpide voidaan tehdä joko vaihtamalla vanhat putket kokonaan uusiin (kaivamalla) tai käyttämällä nk. kaivamattomia menetelmiä.

Kaivamattomat menetelmät

Yleisin kaivamaton menetelmä on sujutus. Sen etuna on se, että katuja ei jouduta repimään auki koko matkalta, vaan selvitään pienemmillä kaivannoilla, joista uutta putkea sujutetaan saneerattavan putken sisään. Toinen kaivamaton menetelmä on nk. suuntaporaus, jossa putki porataan suoraan maakerroksen läpi. Sitä voidaan kuitenkin käyttää vain helpoissa, esteettömissä kohteissa.

Hulevesiviemäröinnit

Järvenpäässä on myös edelleen vanhoja, alueita, joilla ei ole lainkaan hulevesiviemäriä, eli erillistä viemäröintiä sade- ja sulamisvesille. Myös näitä rakennetaan saneerauksien yhteydessä.

 

kartta

1. Järvenpääntie välillä Linnaistenpolku–Puotilantie
2. Lepola I (uusi alue)
3. Ånäs (uusi alue)
4. Talonkatu, Tiilikuja ja Terholantie
5. Myllytie ja Kartanontie
6. Helsingintie, Muorinkuja, Myllypolku, Muorinpolku, Polvipolku ja Vaarinkatu
7. Pohjoisväylä-puistoalue
8. Auertie, Ruskopolku, Päiväpolku ja Usvapolku
9. Saunaniitty (uusi alue)
10. Savikontie ja Savikonkuja
11. Jäppilänkatu
12. Sipulitie ja Nauristie

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa