Esteettömyysvalinnat

Ystävällinen mittamies
Ystävällinen mittamies
Iloinen ja ystävällinen Mundher saa positiivista huomiota kaupungilla mitatessaan.

Ystävällinen mittamies

Monet ovat kaupungilla liikkuessaan saattaneet törmätä mittaustyötä tekevään mieheen. Ystävälliset kasvot jäävät helposti mieleen, mutta nimi ei ainakaan ensikuulemalta. Hän on Al-Janabi Mundher Falih Shyaaja kotoisin Irakista.

Järvenpään Veden toimitiloissa häntä kutsutaan yksinkertaisesti nimellä Mundher. Monet myös puhuvat hänelle suomea, jota hän ymmärtää käsittämättömän hyvin, vaikka on ollut maassa vasta parisen vuotta. Keskustellessaan hän käyttää mieluummin englantia, jota niin ikään puhuu erinomaisesti. Miten hän onkaan oppinut kieltä niin nopeasti?

– Teen jatkuvasti töitä sen eteen. Menen lähes joka arkipäivä suoraan kielitunneille ennen kuin menen kotiin. Haluan oppia kieltä koska olen tänne tullut, Mundher sanoo.

Hän on selvästikin luonteeltaan hyvin avoin ja ulospäin suuntautunut.

– Aika usein ihmiset tulevat keskustelemaan, kun olen kaupungilla mittaamassa. He kyselevät, mikä kamera minulla on ja minä yritän kertoa, että se ei ole kamera vaan takymetri, jolla mitataan vesihuollon verkostojen tarkkaa sijaintia. Keskusteluja käydään sekä suomeksi että englanniksi.

– Olen törmännyt myös mieheen, joka heti tunnisti laitteen ja ihaili sen viimeisintä mallia, joka minulla on täällä käytössä.

Insinöörin turvapaikka

Mundher on saanut insinöörin koulutuksen syntymämaassaan Irakissa. Hän tuli Suomeen turvapaikanhakijana noin kaksi vuotta sitten yksin. Tarina on tuttu. Kotimaassa ei ollut turvallista, eikä ole vieläkään, minkä vuoksi huoli Irakiin jääneistä vanhemmista ja sukulaisista on jatkuvaa. Nyt Mundher asuu hänen perässään Suomeen saapuneen tyttöystävänsä kanssa. Asunto on Helsingin Kannelmäessä.

Mundher sanoo viihtyvänsä Suomessa hyvin. Kuinka ollakaan keskustelu luiskahtaa tässä yhteydessä säähän, joka ei niin ruusuinen ole ollut.

Teen jatkuvasti töitä kielitaidon eteen. Menen lähes joka arkipäivä suoraan kielitunneille, ennen kun menen kotiin. Haluan oppia kieltä koska olen tänne tullut.

– Ei se minua haittaa. Olen 30 vuotta asunut maassa, joka on jatkuva sauna, joten tämä käy minulle, sanoo Mundher, joka ei mieti kotimaahan palaamista.

– Täällä on turvallista ja tänne minulla on tarkoitus asettua asumaan. Työpaikka on tärkeä osa kotoutumista ja olen saanut tehdä ammattini mukaista työtä. Ensin ohjelmistoalan yrityksessä, Keypro Oy:ssä, ja nyt Järvenpään Vedessä.

Luonteva siirtyminen

Työpaikan vaihdos oli lähes täydellinen ratkaisu, koska Järvenpään Veden käyttämä KeyAqua-johtotietojärjestelmä on juuri Keypron kehittämä. Hyöty oli siis molemminpuolinen. Vesi tarvitsi osaavan työntekijän vanhempainlomalla olevan sijaiseksi, ja Mundher koulutustaan vastaavan työn.

– Erinomainen ratkaisu meille, koska hän tuntee järjestelmän ja pystyy jatkamaan sitä kehitystyötä, jonka jo aiemmin aloitimme. Hän oli valmis ammattilainen. Vaikka jonkinasteinen kielimuuri saattaa välillä olla, ovat asentajammekin todenneet, että Mundherin kanssa työskentely sujuu. Ainahan voi käyttää kynää ja paperia ja varmistaa, että asiat tulevat oikein, vesihuoltoinsinööri Marko Jäntti kertoo.

– Toisaalta Mundher myös oppii jatkuvasti lisää suomea, joten tilanne paranee siltäkin osin, Jäntti korostaa.

Johtotietojärjestelmän mittauksissa on kyse siitä, että vesilaitoksen koko verkosto siirretään tietokoneelle tarkkoihin maastomittauksiin perustuen, selittävät Mundher ja Jäntti yhdessä, englanniksi ja suomeksi.

Työtä ideapalkitussa projektissa

Mundher tekee nyt työtä, joka poiki Järvenpään Vedelle kaupungin ideapalkinnon.

Ideapalkinnon saaneessa hankkeessa on lyhykäisyydessään kyse projektista, jossa johtotietojärjestelmän tiedot täsmennetään ja täydennetään mittaamalla. Järjestelmään on digitoitu verkoston paperiset karttatiedot, mutta siirretty tieto ei ole ollut mitattua, minkä vuoksi on tallentunut myös virheellistä tietoa.

– Vaikka johtojen linjaukset pystytään saamaan järjestelmästä tarkasti, eivät syvyystiedot välttämättä täsmää, koska etenkin vanhoissa johdoissa piirustukset ja todellisuus eivät aina kohtaa. Ainoa varma tapa on kaivaminen, minkä vuoksi mittauksia tehdään aina saneeraustöiden yhteydessä. Tie on siis pitkä, mutta välttämätön, Marko Jäntti kertoo.

Tarkkoja johtotietoja tarvitsevat kaikki, jotka joutuvat operoimaan maan alla, esimerkiksi teleoperaattorit ja sähköurakoitsijat.

mittamies