Esteettömyysvalinnat

Enhän minä minnekään katoa
Enhän minä minnekään katoa
Asentajat Janne Vehkajärvi ja Jari Kettunen sekä verkostopäällikkö Hannu Veid esittelevät vesijohtoverkon kolmitiesulkuventtiiliä.

”Enhän minä minnekään katoa”

Verkostopäällikkö Hannu Veid on tuttu mies järvenpääläisille rakentajille, sillä hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet KVV-suunnitelmien leimaukset ja asennuskatselmukset. Nyt siihen on tulossa muutos, sillä nämä tehtävät siirtyvät kaupungin rakennusvalvonnalle.

– Minun kannaltani muutos on merkittävä. Nämä tehtävät ovat lohkaisseet huomattavan osan työpäivistäni. Kaiken kaikkiaan hyväksyttävänä on ollut vuosittain jopa 250 KVV-suunnitelmaa. Sen päälle ovat tulleet työmaakatselmukset, joten kyse on ajallisesti todella suuresta rupeamasta, verkostopäällikkö Hannu Veid kertoo.

Uusi tekniikka on viemässä toimintoja enemmän kohti paperitonta toimistoa. Rakennusvalvonnan Lupapiste-järjestelmässä lausunnot, dokumentit ja suunnitelmat hoidetaan sähköisesti. Suunnittelija tallentaa kuvat Lupapisteeseen pdf-tiedostoina jonka jälkeen tarkastaja käy suunnitelmat läpi ja leimaa ne sähköisesti. Suunnitelmat ja dokumentit myös arkistoidaan järjestelmään sähköisesti.

Hänen mukaansa asiat ovat nykyisin etenkin suuremmilla työmailla pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, koska siellä on rakennuttajalla omat LVI-valvojat. Katselmuksien luonne on vuosien mittaan muuttunut enemmän valvonta-asiakirjojen tarkastukseksi. Aiemmin käytiin työmaalla katselmoimassa eri työvaiheet ennen putkien peittämistä.

Neuvontaa ja verkoston kehittämistä

Katselmuksien siirtyminen Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnalle tehtiin ennen muuta sen vuoksi, että haluttiin tehostaa Järvenpään Veden henkilöresurssien käyttöä ja saatiin KVV-toiminta sinne minne se kuuluukin. Kyse on viime kädessä lähinnä viranomaistehtävästä, joka ei ole vesihuoltolaitoksen toimintaa. Muutoksen myötä verkostopäällikön asiantuntemus ja pitkä kokemus ohjautuu Järvenpään Veden toiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin.

Verkostopäällikön ensisijainen tehtävä on kehittää vesilaitoksen verkostoa.

– Verkostopäällikön ensisijainen tehtävä on kehittää vesilaitoksen verkostoa ja toimia asentajien työnjohtajana. Haluan nyt panostaa asioihin, jotka liittyvät verkostoon, huoltoon ja kunnossapitoon. Näiden lisäksi olen enemmän mukana investointikohteiden suunnittelussa ja rakennuttamisessa sekä rakentamisessa.

– Asiakastyö rakentajien kanssa on toki ollut mieluisaa ja tehtäviini kuuluu edelleenkin asiakkaiden palvelu ja neuvonta kaikissa vesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä, joten enhän minä minnekään katoa.

Pitkän kokemuksen vesiammattilainen

Hannu Veidiä voi hyvällä syyllä kuvata vesialan pitkän linjan ammattilaiseksi.

– Alalle olen tullut putkiasentajan opintojen kautta ja välillä olen kokeiltu maanrakennusalaa, joka ei kuitenkaan ollut minun juttuni. Putkihommat jatkuivat telakalla laivaputkiasentajana muutaman vuoden, jonka jälkeen opiskelin LVI-teknikoksi. Koulun jälkeen toimin jonkun aikaa LVI-saneerauspuolella Huberilla, minkä jälkeen siirryin Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitoksen palvelukseen. Alkuvuosina vesihuoltolaitoksella työ oli monipuolista. KVV-toimintojen lisäksi työhön kuului verkostojen ylläpitotöitä ja kaupungin kiinteistöjen lvi-huolto. LVI-huoltomiehet toimivat vesilaitoksen työnjohdon alaisuudessa ja oltiin mukana kiinteistöjen rakennuttamis- ja saneeraushankkeissa. Suunniteltiin ja toteutettiin isojakin saneeraus- ja muutoskohteita omana työnä.

Vesihuoltotöitä tehtiin paljon ja kohtuullisin kustannuksin. Verkostojen saneerausten lisäksi uusittiin ja saneerattiin runsaasti kaupungin kiinteistöjen vesi- ja viemärijohtoja.

Hyvä verkostojen saneeraustahti on jatkunut Järvenpään Veden liiketaitokseksi muuttumisen jälkeenkin, joskin saneerausvelka kasvaa koko ajan, siksi investointimäärärahoja saneerauksiin toivotaan lisää.

Muista: KVV-suunnitelmat ja katselmukset siirtyvät rakennusvalvonnan vastuulle 1.3.2019.