Uusia kiinteistöjä vesihuollon piiriin

Järvenpään Vesi jatkaa investointejaan vesihuollon laajentamiseksi kaupungin pohjoisiin osiin. Tänä vuonna töiden painopiste on pääosin Pietilän alueella sekä Koivutien eteläosalla.

Rakentamisen suunnittelu vesihuollon laajentamisesta Pietilä–Haarajoen alueelle käynnistettiin vuonna 2013. Kyseessä on pitkän tähtäyksen projekti, jonka aikataulun mukaan kaikki vesihuoltotyöt valmistuvat noin viiden vuoden kuluessa. Tänä aikana rakennetaan suunnitelmien mukaan kaikkiaan noin 7 kilometriä jätevesiviemäreitä, 6,5 kilometriä vesijohtoja sekä seitsemän jätevesipumppaamoa.

Alueella on jo jonkin verran vanhaa vesijohtoverkostoa, mutta sen kapasiteettia laajennetaan ensisijaisesti vastaamaan nykyisen asutuksen, mutta myös tulevaisuuden tarpeita.

Jätevesiviemäreitä ei ole ollut, joten alueen kiinteistöt ovat joutuneet itse huolehtimaan jätevesien käsittelystä kiinteistökohtaisesti.
Alueen kiinteistöt sijaitsevat kuitenkin herkällä pohjavesialueella sekä alueilla, joiden valumavedet päätyvät lopulta Keravanjokeen ja sitä myötä edelleen Vantaanjoen kautta Itämereen.

– Kiistelty haja-asutusalueiden jätevesi-asetus on tulossa ja kiristää määräyksiä oleellisesti. Järvenpään vesihuollon laajeneminen näille alueille tuo tähän toimivan ratkaisun. Liittyminen kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään mahdollistaa sen, että jätevedet käsitellään hallitusti ja asianmukaisesti, rakennuttaja-insinööri Simo Karhunkoski sanoo.

Hänen mukaansa verkoston laajeneminen on suuri helpotus alueen kiinteistöille, koska heidän ei tarvitse investoida kalliisiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiin. Kiinteistöt maksavat vain välttämättömät rakennuskulut tonttijohtojen rakentamisesta ja oman tontin alueella tehtävistä liitostöistä verkostonsa osalta. Lisäksi he maksavat luonnollisesti liittymismaksun viemäriverkostoon liittymisestä.

Työt etenevät

Työt käynnistyivät viime vuonna Koivutien jätevesipumppaamon rakentamisella sekä vesihuoltoverkoston rakentamisella Itä-Nummenkylän ja Vaahteratie–Pyökkitien alueilla. Rakennustyöt sujuivat suunnitelmallisesti ja liki viisikymmentä kiinteistöä on jo päässyt järjestetyn vesihuollon piiriin.

– Tänä vuonna työt jatkuvat Vähänummentie-Halkiantie ja Koivutien etelähaara -alueilla. Näiden kohteiden valmistumisen jälkeen järjestetyn vesihuollon piirissä on taas noin kolmekymmentä uutta kiinteistöä.

Urakat käynnistyvät aina asiakastilaisuuksilla, joihin kutsutaan kaikki kohdealueen kiinteistöt. Tilaisuuksissa kerrotaan urakan vaikutuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

– Yleinen kysymys on aina, mitä se maksaa. Tarkkaa summaa on vaikea sanoa, mutta keskimäärin kustannukset liikkuvat noin 5 000 eurossa kiinteistöä kohden.

Verrattuna uuden asetuksen vaatimukset täyttävän oman kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentamiseen hinta on tosi edullinen, Simo Karhunkoski sanoo.

Vesihuoltolain mukaan liittymistä kunnalliseen verkostoon edellytetään vesihuollon toiminta-alueilla. Vain poikkeusluvalla siitä voi jäädä pois, jolloin edellytetään lain vaatimukset täyttävää omaa järjestelmää. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella, on velvollisuus liittyä yleiseen vesihuoltoverkostoon, koska nykyisen ympäristösuojelulain ja siihen liittyvän jätevesiasetuksen mukaan jätevesistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Liittyminen kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään mahdollistaa sen, että jätevedet käsitellään hallitusti ja asianmukaisesti.

Vanha vesijohto uusiutuu

Monin paikoin laajennuksen kohteena olevalla alueella on jo vesijohto valmiina. Se on kuitenkin ollut osin riittämätön. Sen lisäksi Pietilän alueella haittana ovat Karhunkosken mukaan olleet ajoittaiset paineenvaihtelut kulutuksen huippujaksojen aikana.

– Esimerkiksi Vähänummentiellä on näistä ongelmista kärsitty. Urakan jälkeen ongelmat varmasti poistuvat ja vettä riittää. Kaikki putkiston mitoitukset on nyt tehty siten, että ne mahdollistavat myös alueen väestön lisääntymisen, Karhunkoski vakuuttaa.

Kaikkiaan tämän vuoden aikana rakennetaan noin 1,5 kilometriä uusia verkostolinjoja. Kokonaiskustannukset kohonnevat noin 600 000 euroon, kun ne viime vuonna olivat noin 1,5 miljoonaa, jolloin rakennettiin noin 3,2 kilometriä linjoja.

Kiinteistön arvo nousee

Kiinteistöjen into liittyä kunnalliseen jätevesiverkkoon on ymmärrettävää. Jo vuosia on taustalla ollut uhka uudesta jätevesiasetuksesta, joka säätelee haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa. Nykyisen asetuksen mukaisten puhdistusvaatimusten on määrä tulla voimaan maaliskuussa 2016. Täyttä varmuutta ei ajankohdasta edelleenkään ole, mutta ilmeistä on, että erityisesti herkillä pohjavesialueilla määräykset ovat erittäin tiukat.

Tässä mielessä liittyminen ratkaisee kaiken. Sen jälkeen ei tarvitse huolehtia umpisäiliöiden tyhjentämisistä tai siitä, toimiiko oma, kallis järjestelmä myös sen jälkeen, kun sitä ei lomien aikana ole käytetty. Järvenpään Vesi toimittaa jätevedet käsiteltäviksi Helsinkiin Viikin jätevedenpuhdistamolle, jolloin oman alueen ympäristöarvot varmasti säilyvät.

Merkittävää on omistajan kannalta varmasti sekin, että kiinteistön arvon on todettu nousevan, jos se on liitetty kunnalliseen vesihuoltoon.