Järvenpään Vesi

Järvenpään Veden tiedotuslehti

2020

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Osmo Mattila ja Marko Jäntti valmistautuvat kuvaamaan jätevesiverkostoa erikoiskameralla, jolla saadaan tarkaa tietoa viemäriputken kunnosta.

Vesihuoltoon ei kuulu pelkästään raikas talousvesi vaan myös jätevesi. Järvenpäässä tämä tarkoittaa noin 10 000 kuution jätevesimäärän käsittelyä vuorokaudessa.

Järvenpään vedellä on kaikkiaan noin 180 kilometrin jätevesiverkosto, jonka tehtävänä on kerätä koko toiminta-alueen jätevedet siirrettäväksi edelleen puhdistettavaksi. Näiden lisäksi kiinteistöillä on omat tonttijohdot, jotka liitetään runkoviemäreihin, joten piilossa maan alla risteilee suuri määrä erikokoisia putkia.

Tämä verkosto on tarkoitettu vain varsinaisten jätevesien siirtämiseen. Niiden lisäksi hulevesille on olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on kerätä sadevedet. Hulevesiverkoston pituus on noin 160 kilometriä.

– Järvenpään Vedellä ei ole omaa jätevedenpuhdistamoa, vaan kaikki jätevedet siirretään toiminta-alueelta Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymälle, jonka tehtävänä on huolehtia niiden siirtämisestä edelleen puhdistettavaksi Viikin puhdistamolle, kertoo vesihuoltoinsinööri Marko Jäntti.

– Meidän osaltamme tähän siirtämiseen kuluu esimerkiksi verkoston perukoilta, Mikonkorven alueelta reilut viisi tuntia, joten viimeistään viidentoista tunnin kuluttua ne ovat Viikin puhdistamolla. Siellä jätevedet käsitellään asianmukaisesti, erinomaisin puhdistustuloksin ja lasketaan lopulta puhdistettuina Itämereen usean kilometrin päähän Helsingin rannikosta.

Pumppuja tarvitaan

Jätevedet voivat kulkea verkostossa joko viettona tai pumppujen avustamana. Järvenpäässä pumppuja tarvitaan paljon, koska toiminta-alue on suureksi osaksi tasamaata.

– Jätevesiverkostossamme pumppaamoja on kaikkiaan 28. Sen lisäksi sadevesipumppuja on 17, joten yhteensä niitä on 45, kertoo pumppaamojen toiminnasta vastaava vanhempi putkiasentaja Osmo Mattila, jonka vastuulla on pumppaamoiden toiminta.

– Kaikki pumppaamot ovat vuonna 2011 tehdyn uudistuksen jälkeen kaukovalvonnan piirissä ja toimivat täysin automaattisesti, joten mahdollisista toimintahäiriöistä tulee automaattiset hälytykset ympäri vuorokauden. Pääsääntöisesti pumput ovat erittäin toimintavarmoja, mutta ihmiset eivät aina muista tai tule ajatelleeksi, että viemäriverkosto on tarkoitettu vain jätevesille, ei esimerkiksi puhdistusliinoille, vaipoille, terveyssiteille, ruoan tähteille tai kinkun paistinrasvoille. Nämä saattavat aiheuttaa ikäviä tukoksia.

Pystymme toimimaan, vaikka sähkökatkos olisi pitkä. Pumppaamoistamme 12 on sellaisia, että niitä voidaan käyttää varavoimalla. Olemmekin investoineet tehokkaaseen aggregaattiin, joka toimii varavoimana katkostilanteissa.

– Pumppaamoilta löytyy jatkuvasti mitä kummallisimpia esineitä tekohampaista kännyköihin ja lasten leluihin, Osmo Mattila valittelee.

– Viemäriin ei pidä laittaa edes talouspaperia eikä esimerkiksi uutena keksintönä lanseerattua liukenevaa WC-paperirullan hylsyä. Kaikki nämä rasittavat verkostoa turhaan, joten niiden oikea paikka on roskakori, Marko Jäntti vahvistaa.

Turvallisuus taattu

Mahdollisten tukosten lisäksi järjestelmän toiminnan uhkana ovat tietenkin pumppujen rikkoutumiset ja sähkökatkokset.
Näihin Järvenpään Vesi on kuitenkin varautunut hyvin. Kaikki pumppaamot ovat kahdennettuja siten, että yhden pumpun putoaminen pelistä ei haittaa. Varalla on toinen pumppu, joten se voidaan helposti ohittaa.

– Me pystymme myös toimimaan, vaikka sähkökatkos olisi pitkä. Pumppaamoistamme 12 on sellaisia, että niitä voidaan käyttää varavoimalla, minkä vuoksi olemme investoineet tehokkaaseen aggregaattiin, joka toimii varavoimana katkostilanteissa. Sen ohella myös loka-autoja voidaan käyttää tilapäisesti pumppaamoiden tyhjentämiseen tai jätevesien pumppaamiseen, joten järjestelmämme on erittäin toimintavarma, Marko Jäntti vakuuttaa.

Verkostoa uhkaa ulkoisten ongelmien ohella myös sen ikääntyminen, minkä vuoksi sitä on jatkuvasti saneerattava ja sen kuntoa tarkkailtava.

– Esimerkiksi 1970-luvulla käytettiin runsaasti betoniviemäreitä suurissa siirtolinjoissa. Nyt tiedetään, että etenkin huonolaatuinen betoni ei kestä rikkikaasuja vaan rapautuu aikaa myöden. Joskus on ollut jopa tapauksia, että betoni on kokonaan kadonnut ja jäljellä on ollut pelkkä reikä maan alla, Marko Jäntti kertoo.

Sen vuoksi jätevesiverkostojen kunto on jatkuvassa seurannassa. Mahdolliset ongelmapaikat merkitään ja liitetään tuleviin saneerausohjelmiin. Verkostoja myös tarkastetaan säännöllisesti kuvaamalla niitä erikoiskameralla, jolla saadaan tarkkaa tietoa viemäriputkien kunnosta.

Asiakas vastaa liittymästä

Marko Jäntti korostaa, että Järvenpään Veden vastuulla on vain varsinainen verkosto. Tonttiliittymät ovat asiakkaan vastuulla liitoskohdasta lähtien.

– Tämä voi tulla yllätyksenä, sillä joskus asiakkaat tulkitsevat, että kaikki, mikä on talon ulkopuolella, kuuluu Järvenpään Vedelle. Näin ei todellakaan ole, vaan kiinteistö vastaa kaikesta siitä, mikä on hänen tontillaan ja myös siitä osasta, mikä kulkee tontin rajalta runkolinjan liitoskohtaan.

Kiinteistön omistaja vastaa kaikista niistä putkistoista, jotka ovat hänen tontillaan ja myös siitä osasta, mikä kulkee tontin rajalta runkolinjan liitoskohtaan.

Myös omien viemäreiden kuntoa kannattaa tarkkailla ja saneerata ennen kun se tulee eteen yllätyksenä, esimerkiksi talvi-pakkasilla, jolloin työn tekeminenkin on hankalampaa ja kalliimpaa.

Verkoston ylläpitoon Järvenpään Vedelle kuuluu tärkeänä osana myös pumppaamoiden seuranta.

– Olemme selvinneet melko vähin hajuhaitoin, mutta jonkin verran palautetta tulee erityisesti kovilla pakkasilla ja silloin, kun on matalapainetta. Hajunpoistolaitteilla, esimerkiksi aktiivihiilisuodatuksella olemme pystyneet kuitenkin ratkaisemaan hajuongelmia ja pyrimme aina reagoimaan palautteisiin heti, kun niitä ilmenee, Marko Jäntti sanoo.

 

Agregaatti 30

Järvenpään Veden uusi aggregaatti voidaan kytkeä sähkökatkostilanteessa jätevesipumppaamon varavoimaksi. Marko Jäntti ja Osmo Mattila kytkentätyössä.

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa